Eilen jaettiin 11. Iskelmä-Finlandia. Myönnän yllättyneeni, että Pepe Willberg pystin sai, mutta yllätys oli varsin positiivinen. P.Willberg ei varmastikaan ollut kovin suuri ennakkosuosikki, tai itse ajattelin Dannyn ja Markku Aron kisaavan palkinnosta. Molemmathan olivat jo toisen kerran ehdokkaana. Mahtaa Markku Aroa harmittaa - Danny sai sentään yleisöpalkinnon. Kahdesti kisassa ja kummallakaan kertaa ei ole tärpännyt.
Iskelmä-Finlandia palkinto on siitä "kummallinen", että sen jakoperusteet eivät ole minun mielestäni kovinkaan selkät, ainakin jos katsoo ehdokkaita. Jos palkinto jaettaisiin vaikka iskelmäkappaleen tai levyn perusteella tilanne olisi selvempi.
Kirjallisuuden Finlandia palkinnon saadakseen pitää tehdä "jotain"; kirjoittaa tajuttoman hyvä kirja ja se teos kisaa palkinnosta.
Iskelmäkenttä tuntuu muutenkin olevan jonkin tason käymistilassa. Iskelmätähdet haluavat olla poppareita ja popparit iskelmätähtiä.
Moniko entinen tangokuninkaallinen tekee puhdasta tanssi-iskelmää voittonsa jälkeen? Soundit vaihtuvat voiton jälkeen äkkiä popin suuntaan "kun tää on niinku enempi mun juttu". Vai onko se enempi levy-yhtiön juttu? Miten sellaista poppia sitten "kulutetaan" esimerkiksi nyt tangokuninkaallisten esiintymispaikoilla, tanssilavoilla. Sitä yritetään tanssia parhaan taidon ja osaamisen mukaan. Olen tottunut siihen, että tansseissa tyylilajit menevät pareittain ja vaihtuvuutta löytyy. Viime kesänä satuin eräänkin entisen tangokuningattaren keikalle, ja settiin mahtui noin 8 beatfoksia ja yksi (kaiketi pakollinen) tangopari. No, hän esitti levyttämiään kappaleita, ei siinä sen ihmeempää. Tylsää se vain oli tanssia.
Onko sitten sattumaa, että kahtena viime kertana Tangomarkkinoiden tangosävellyskisan on voittanut ei-iskelmäkentän tähti? Vuonna 2010 Mariska ja tänä kesänä Veeti Kallio. Olen varmasti liian kaavoihini kangistunut enkä usko kummankaan saaneen ideaansa osallistumiseen ihan yksin. (juujuu, onhan ne sävellykset lähetetty niin, että tekijätiedot ovat suljetussa kuoressa...)
Eikä siinä tietysti ole mitään pahaa, että tangoon saadaan innostumaan säveltäjiä, jotka eivät perinteisesti tangoa ohjelmistossaan esitä. Se nyt vain ei mene omaan jakeluun, että miten ihmeessä Mariskan säveltämä tango "Sua kaipaan" voitti sävellyskisan ja miten samainen Mariska on tänä vuonna kisannut Iskelmä-Finlandiasta?
Lainaus tämän viikon Uusi-Rauma -lehdestä (27.7.), jutusta jossa haastaeltiin Ilkka Lipsasta, Dannya: "Iskelmä-Finlandia ajautui väärille urille heti alussa, kun Jukka Virtanen antoi ensimmäisen pystin Vaskikellot soi -laulusta. Se oli esittäjänsä ensimmäinen ja ainoa hitti, sanoo Danny Antti Huovilaa tarkoittaen".
Olen Dannyn kanssa täysin samaa mieltä!
(Ym. biisi on Vaskikellot - oma huomautukseni)
Oma lukunsa olisi tietysti se, että Olli Lindholm voitti Iskelmä-Finlandian vuonna 2008. Ehkä palkinnolle olisi pitänyt keksiä joku toinen nimi. Eihän vika ole palkituissa vaan siinä, minkä kuvan palkinonnon nimi antaa tarkoituksestaan. No, toisaalta jos Iskelmäradio soittaa kaikkea muuta kuin iskelmää niin meneehän siinä vähemmästäkin sekaisin tyylit ja suunnat... ;o)
Mitä väliä sillä sitten on onko poppari vai iskelmälaulaja? Siinä on juuri se, että lähes kaikki uudet levytykset alkavat kuulostaa toinen toisiltaan, samasta ämpäristä ammennetuiksi. Ja se taas on kuuntelijoiden aliarvioimista!
Ai niin, se vaihtoehtoinen nimi Iskelmä-Finlandialle: Suomalaisen musiikin Finlandia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti